2011 Barokkimusiikin soitossa saa käyttää luovuutta

Suomalainen barokkiorkesteri konsertoi paikallisvahvistuksin
 
KS
n Suomalainen barokkiorkesteri Fibo ja Kuusamon musiikkiopisto konsertoivat Taivalkoskella ja Kuusamossa. Konsertit ovat päätös barokkiorkesterin oppilaitoksissa tekemästä koulutuskampanjasta, jonka tarkoituksena on tuoda barokkimusiikki paremmin esille musiikkiopistoissa. Koulutuksen tuloksia on jo kuultu oppilaskonserteissa.
Taivalkoskella ja Kuusamossa kuultavan konsertin otsikkona on Italialainen konsertto Saksassa,  Bach - Vivaldi - Telemann - Corelli.  Konserttia johtaa ja viulua soittaa  Fibon Georg Kallweit, Pauliina Fred nokkahuilu ja poikkihuilu ja  Hanna Haapamäki  nokkahuilu. Mukana konsertissa soittaa myös Kuusamon musiikkioppilaita.
 
Suomalainen barokkiorkesteri Fibon konsertti 18.11. klo 19 Taivalkosken kirkossa, la 19.11. klo 19 Kuusamotalossa.
 
 
Barokkimusiikin sointuja musiikkiopistossa
n Kuusamon musiikkiopiston barokkimusiikin projekti alkoi syyskuussa, kun kaksi Suomalaisen barokkiorkesterin eli FIBO:n muusikkoa Minna Kangas ja Annamari Pölhö saapuivat opettamaan kuusamolaisia musiikinopiskelijoita kädestä pitäen.
Kahden päivän klinikkaan mahtui yksityisiä opetustuokioita ja soittoa erilaisissa ryhmissä. Tulevat yhteissoittokappaleet käytiin myös orkesterin kanssa läpi.
Harjoitukset jatkuvat omin voimin marraskuun puoliväliin asti, jolloin Suomalainen barokkiorkesteri saapuu konsertoimaan ja esiintymään yhdessä musiikkiopistolaisten kanssa.
Suomalainen barokkiorkesteri tekee yhteistyötä useiden musiikkiopistojen kanssa. Ajatus syntyi eräällä bussimatkalla, kun matkustimme konserttipaikalta toiseen, kertoo Minna Kangas.
Meiltä on hyvin usein kysytty miten näitä barokkiajan kappaleita pitäisi opettaa. Tavoitteena on valottaa musiikkiopistojen opettajille omaa näkemystämme barokkimusiikin soittamisesta.
Barokkiajalla eli 1600-1750-luvulla musiikkia soitettiin hoveissa. Orkesteri instrumenttina on barokkiajan tuote. Aikaisemmin vallalla oli tapa, että vain yksi soitin soitti aina yhtä melodiaa. Sinfonioiden säveltäminen alkoi 1700-luvun alussa.
Barokkimusiikille on tyypillistä se, että säveliä koristellaan trilleillä ja vibratolla. Musiikissa on kaaria, joiden aikana musiikillisesti merkittävät kohdat korostuvat ja muut kohdat soitetaan kevyemmin. Barokkiajalla alkanut basso continuon eli matalia ääniä soittavan soittimen tai soitinryhmän käyttö toi myös uutta ajattelua musiikkiin.
Omaa rakkauttaan barokkimusiikkia kohtaan Minna Kangas kuvailee sointumaailmaan ihastumisena.
Olen jäänyt koukkuun harmonioihin, joiden maailma on barokkimusiikissa hyvin rikas. Myös musiikin sisällä oleva tunneskaala on hyvin laaja, ja se tekee musiikista niin kiehtovaa.
Barokkimusiikkia soitetaan joskus aikakauden soittimilla, joka esimerkiksi viulussa tarkoittaa suolikieliin vaihtamista. Kankaan mukaan suolikieli aiheuttaa enemmän kitkaa, ja sen takia viulu resonoi herkemmin yläsäveliä kuin metallikieliä käytettäessä. Resonointi tekee viulun äänestä täyteläisemmän, eikä silloin tarvitse edes soittaa kovin kovaa.
Barokkiaikaan harrastettiin paljon improvisointia. Nuotit kirjoitettiin usein ylimalkaisesti, vain viitteeksi soittajia varten, jotka saattoivat päättää omat harmoniansa yhdessä. Tätä luovuuden ajattelua olemme vieneet eteenpäin soitonopettajille. Nuotti on vain yhden ihmisen, eli sen muistiin kirjoittaneen editorin, mielipide.
Soittajat ovat erilaisia ja heidän ajatuksensa ovat erilaisia. Miksi silloin pitäisi mukautua toisen kehittämään tapaan soittaa, toisen kirjoittamiin harmonioihin ja sormituksiin. Barokkimusiikin soitossa saa käyttää luovuutta!