Anna-Maaria Oramo, cembalisti

Kuinka päädyit muusikoksi?

Synnyin sukuun, jossa on paljon ammattimuusikoita, mutta itse en nuorena ajatellut vakavissani ryhtyväni muusikoksi. Kuitenkin löydettyäni oman instrumenttini, cembalon, muusikkous sai merkityksen elämässäni ja siitä tuli ammatti. Muusikkona olemisen parhaita puolia ovat alan monipuolisuus ja läpi elämän jatkuva henkilökohtainen kehittyminen, jonka ei koskaan tarvitse lakata.

Onko sinulla ollut joku erityisen inspiroiva opettaja tai muu uraasi vaikuttanut henkilö tai tapahtuma?

Koen, että opettajilta olen saanut hyviä ohjeita, mutta tie on täytynyt löytää itse. Merkittäviä etappeja matkallani ovat olleet muutamien kollegoiden kanssa työskentely sekä festivaalit, joiden yhteydessä olen tavannut mielenkiintoisia muusikoita. Esimerkiksi heinäkuinen Sastamala Gregoriana on minulle tärkeä vuosittainen tapahtuma, jonka aikana puhdistan korviani ja inspiroidun kanssamuusikoiden soitosta.

Mistä kiinnostuksesi vanhaan musiikkiin sai alkunsa?

Soitin lapsena pianoa ja rakastin harjoitella J.S. Bachin fuugia Das Wohltemperiertes Clavier -kokoelmista. Myös Rameaun ja Scarlattin musiikki inspiroivat minua. Olin 14-vuotias ja ennen pitkää halusin tietää, minkälaista musiikkia oli tehty ennen näitä myöhäisbarokin suuria säveltäjiä. Kyselin piano-opettajiltani, mutta he eivät osanneet vastata minulle. Löytöretki historiaan alkoi cembalonsoiton ja varhaisen ohjelmiston myötä.

Minkälainen toimenkuva sinulla on muusikkona?

Toimin freelancerina ja soitan kymmeniä konsertteja vuodessa erilaisissa kokoonpanoissa. Esiinnyn enimmäkseen continuosoittajana orkestereissa ja barokkiyhtyeissä ja toisinaan solistina, sekä esitän cembalomusiikkia. Toimin lisäksi sivutoimisena tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa ja Nurmijärven musiikkiopistossa.

Kertoisitko jotain omistamistasi soittimista, niiden historiasta? Mitä erityistä, mistä löytyi?

Omistan tällä hetkellä Keith Hillin vuonna 2008 rakentaman kaksisormioisen cembalon, joka on tehty vuoden 1769 Pascal Taskinin soittimen mukaan. Taskin kuului eurooppalaisen cembalonrakennustaiteen parhaimmistoon  ja hänen rakentamansa soittimet ovat soinniltaan briljantteja ja hyvin solistisia. Odotan tällä hetkellä myös tilaamaani Giusti (1681)-mallin mukaista italialaista soitinta, joka sopii eritysen hyvin basso continuo-soittoon ja 1600-luvun ohjelmistoon. Nämä soittimet ovat löytyneet kierrellessäni Euroopassa eri festivaaleilla ja musiikkioppilaitoksissa. Tutustuttuani ja ihastuttuani näiden rakentajien soittimiin olen sittemmin tilannut omani.

Mikä on lempiohjelmistoasi? Miksi?

Soitan enimmäkseen täys- ja myöshäisbarokin orkesteri- ja kamarimusiikkia. Basso continuo, 1600-luvulla syntynyt harmonisointi- ja säestysmuoto, on minulle jatkuva uusien oivallusten kenttä. Sen kautta tunnen löytäväni koko ajan uusia näkökulmia esittämääni musiikkiin. Olen kiinnostunut myös mm. uusklassisesta ohjelmistosta, jota esitän kohtuullisen paljon. Mutta varsinaisesti mieleni lepää 1400-1500 -luvun vokaalipolyfonian sekä sitä varhaisemman, keskiaikaisen, musiikin parissa.

Jos et olisi muusikko, voisitko kuvitella tekeväsi jotain aivan muuta?

Kyllä, ja aika ajoin olen ajatellut, kuinka erilaista elämäni voisi olla, jos olisin valinnut jonkun toisen ammatin. Minua kiinnostavat mm. luonnotieteet ja kuvataide, ja jollen olisi muusikko, olisin varmaankin valinnut alakseni niistä jomman kumman.

Musiikin merkitys sinulle tai yleensä?

Musiikki on maailmankaikkeus, joka opettaa meille jotain olennaista aja(ttomuude)sta. Musiikki yhdistää ihmiset ilman yhteistä kieltä.  Musiikin merkitys elämässäni on keskeinen: henkireikä, ammatti, kasvualusta. Aktiviteettini liittyvät enemmän tai vähemmän siihen.

Mikä on tärkeää elämässä?

Elämässä on tärkeintä hyvä yhteys muihin ihmisiin. Kaikki ihmissuhteet ovat arvokkaita ja niitä kannattaa vaalia. Myös yhteissoitossa on kysymys ihmissuhteista, koska jokainen soittaja tuo musisointiin oman persoonansa.

Viimeksi päivitetty 03.12.2010 22:10