Anni Haapaniemi, oboe

Kuinka päädyit muusikoksi?

Muistan, kuinka ihan pienenä roikuin kanttori-isäni lahkeessa sellaisella intensiteetillä, että hänen oli lopulta pakko ottaa minut mukaansa lapsikuoron harjoituksiin. Istuin isojen kuorolaisten seassa ja lauloin mukana innosta puhkuen. Siitä lähtien palo yhteismusisointiin, oli se sitten laulamista tai soittamista, on ollut yksi suurimpia intohimojani.

Onko sinulla ollut joku erityisen inspiroiva opettaja tai muu uraasi vaikuttanut henkilö tai tapahtuma?

Kuorolaulun ja pianonsoiton lisäksi aloitin oboensoiton 11-vuotiaana. Pääsin jo teini-ikäisenä ihanan opettajani, Regina Hamarikiven rinnalle Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteriin soittamaan. Keikkoja oli tuohon aikaan usein ja ne ovat vaikuttaneet ratkaisevasti uravalintaani sekä kasvuuni muusikkona. Suhde Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteriin on säilynyt läheisenä ja merkityksellisenä kaikki nämä vuodet.

Mistä kiinnostuksesi vanhaan musiikkiin ja periodisoittimiin sai alkunsa?

Rouheassa maastossa maatilalla kasvaneena olen kokenut ns. vanhan musiikin jollain selittämättömällä tavalla aina läheiseksi, samalla tavalla rouhean juurevaksi perustaksi kuin Keski-Pohjanmaan jokilaaksomaisemat. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin barokkikonsertit ovat olleet aina mieleenpainuvia elämyksiä niin soittaen kuin kuuntelijanakin. Barokkioboeen sain sykäyksen Sibelius-Akatemiassa Anssi Mattilan, Sirkka-Liisa Kaakisen ja Anna-Maija Marttisen barokkikurssilta.

Kertoisitko tämänhetkisestä toimenkuvastasi?

Olen Tapiola Sinfoniettan soolo-oboisti. Sain tämän unelmatyöpaikan vasta äskettäin, aikaisemmin olen työskennellyt sekä Tampereen että Helsingin Kaupunginorkesterissa. Kamariorkesteriin siirtyminen oli todellinen kotiinpaluu. Kamarimusisoin Arktinen Hysteria -puhallinkvintetissä sekä Ensemble Schratissa ja unelmoin kansanmusiikki- sekä kuorolauluharrastusten aloittamisesta.

Viimeksi päivitetty 03.12.2010 22:02