Markku Luolajan-Mikkola

Toivotamme Markun tervetulleeksi orkesterin uudeksi taiteelliseksi johtajaksi 2010 alkaen. Miksi orkesteri on nykyään nimeltään Suomalainen barokkiorkesteri?

Edellinen nimi (Kuudennen kerroksen orkesteri) oli hauska ja erikoinen, mutta se ei kertonut mitään meistä, ei toiminnastamme eikä musiikista mitä soitamme.

Nimi Suomalainen asettaa meidät maailman kartalle ja kuvaa toimintaamme: Vuonna 2010 konsertteja on Suomessa ainakin 12 eri paikkakunnalla ja tulevaisuudessa toivottavasti kaikkialla Suomessa.

Fibo esittää musiikkia kunkin ajan periodisoittimin - barokin lisäksi klassista, romantiikkaa ja uutta musiikkia. Musiikilliset juuremme ovat kuitenkin barokissa. Barokkiorkesteri on vakiintunut nimi periodisoittimia käyttäville orkestereille. Soittaahan sinfoniaorkesterikin muuta kuin sinfonioita.

Kertoisitko orkesterin filosofiasta jotain olennaista

Fibo käyttää periodisoittimia ja esittää vaihtelevin kokoonpanoin musiikkia 1500-luvulta nykypäivään. Periodisoittimilla esittävät yhtyeet on usein yhdistetty autenttisuuteen ja pyrkimykseen rekonstruoida mennyttä aikaa. Fibon pyrkimys on kuitenkin luova, ja vanhaa musiikkia esitetään uudelleen arvioiden. Vaikka kunkin aikakauden kulttuurihistoriaa käytetään esitysten inspiraation lähteenä, soiva lopputulos on avoin eikä ennalta määrätyn mallin mukainen. Vaikka meillä olisi tarkka tieto menneitten aikojen esityksistä, niiden tarkka kopioiminen olisi länsimaisen taiteen hengen vastaista. Tulkinnan avoimeksi jättävä lähestymistapa on uskollisempi barokkimusiikin esityskäytännölle.

Improvisaation ei tarvitse merkitä vain uusien sävelien soittamista, vaan hetken innoituksen tulee ulottua kaikkiin musiikin parametreihin dynamiikasta sointiväriin.

Mikä on ollut tärkeää lähimenneisyydessä ja mitkä ovat ohjelmiston painopisteet jatkossa?

Beethoven ja hänen aikalaisensa -sykli on saatu päätökseen, ja orkesteria odottavat uudet haasteet: Orkesteri keskittyy päävierailijansa Georg Kallweitin johdolla ydinosaamiseensa, barokkimusiikkiin.

Pitkän tähtäimen toiveena on J.S.Bachin kantaattien esittäminen Suomessa, mutta mahdollisuuksien mukaan muuallakin.

Antti Tikkasen johdolla jatketaan seikkailuja myöhäisemmän ohjelmiston parissa.

 

Kuinka suhtaudut uuteen musiikkiin?

On vaikea kuvitella millekään soittimelle valoisaa tulevaisuutta, jos uutta ei synny ennalta arvaamattomien tulkintojen, improvisaation ja uusien sävellysten kautta. Kantaesityksiä Fibo esittää vuosittain.Periodiosoittimia käyttävien orkestereiden merkitys ei rajoitu vain niiden esittämiin konsertteihin.

Myös muiden muusikoiden lähestymistapa vanhaan musiikkiin on muuttunut huomattavasti vivahteikkaammaksi viime vuosikymmeninä. Periodisoittajien “löydöt” ovat muuttuneet laajasti osaksi yhteistä musiikkikulttuuria. Toisaalta periodisoittajien tekniset taidot ovat parantuneet vastaamaan modernien soittajien taitoja. Tätä vuorovaikutussuhdetta Fibo pyrkii pitämään yllä mm. kutsumalla merkittäviä kapellimestareita johtamaan orkesteria. 15.5.2011 orkesterin kapellimestarina vierailee John Storgårds ja tulevaisuudessa orkesteri esiintyy myös Hannu Linnun, Juha Kankaan ja Sakari Oramon johtamana.

Mitä kansainvälisyys merkitsee orkesterille?

Ulkomaiset vierailijat soittavat Fibossa erityisesti Vantaan musiikkijuhlien aikana. Vierailevien yhtyeiden riveissä saattaa olla muusikoita, jotka saattavat tuoda Fibon osaamiseen uusia näkökulmia.

Mitä tarkoittaa Suomalaisen barokkiorkesterin valtakunnallinen toiminta käytännössä?

Fibo jatkaa toimintaansa pääkaupunkiseudulla: Helsingissä on konsertteja entiseen tapaan, Vantaalla aloitettiin festivaalitoiminta vuoden 2010 elokuussa, ja Espoon Sellosaliin hankittu Clementi fortepiano mahdollistaa osaltaan romanttisen musiikin uudelleen arviointia periodisoittimin. Pääkaupunkiseudun lisäksi orkesteri konsertoi ja järjestää koulutusprojekteja eri puolilla Suomea. Pyrimme mahdollistamaan orkesterikonserttien järjestämisen myös pienemmillä paikkakunnilla.

Lisäksi Fibon pyrkimyksenä on tuoda elävä musiikki myös niiden ulottuville, jotka eivät pysty käymään konserteissa. Koetamme tavoittaa ihmiset päiväkodeista vanhainkoteihin.

Ilmeisesti myös ”Soitto kotiin” on osa valtakunnallista toimintaanne. Mistä on kyse?

Barokkimusiikkia ei ole sävelletty ensisijaisesti konserttisaleihin, ja osa siitä soveltuu huonosti suurissa tiloissa esitettäväksi. 2010 Fibo aloittaa “Soitto kotiin” -hankkeen, jossa soolosoittajia tai pieniä vanhan musiikin ryhmiä tarjotaan musiikinystävien koteihin ja muihin intiimeihin tiloihin esiintymään. Tämä on osa laajempaa pyrkimystä, jossa arvioidaan uudelleen kuulijan ja esiintyjän suhdetta. Muusikko siirtyy esiintymiskorokkeelta ja parrasvaloista kuulijan luo. Soitto kotiin aloitetaan Helsingin juhlaviikoilla 2010.

Onko orkesterilla vielä muita yhtä jännittäviä uudenlaisia hankkeita?

Toinen tähän teemaan liittyvä hanke on “Tule makoilemaan” -konsertit, jossa musiikin vaikutuksista saa nauttia mukavalla makuualustalla. Näissä konserteissa on lupa torkkua.

Kertoisitko vielä käyttämistänne soittimista. Onko totta, että viuluissa käytetään suolikieliä?

Miksi siis periodisoittimia? Niiden käytössä on pikemmin kyse alkuperäissoitinnuksesta. Monet soittimet ovat muuttuneet niin paljon, että niiden voidaan katsoa olevan kokonaan uusia soittimia. Vanhaa musiikkia voi toki sovittaa moderneille soittimille, mutta sovituksen merkitys ei saisi olla korvaava vaan täydentävä.

Periodisoittimella voidaan tarkoittaa nykyisin käytössä olevan soittimen trimmaustapaa, vaikkapa viulun tallaa, kielenpidintä tai kieliä, jotka tosiaan tehdään lampaan suolesta. Tai se voi tarkoittaa kokonaan toista soitinta. Piano ei ole moderni cembalo. Periodisoittimessa voi olla modernin vastineensa kanssa yhteistä vain nimi, joskus rakennusmateriaali ja äänen syntytapa: puhalletaan kaksoisruokolehdykkään tai suukappaleeseen. Barokkipoikkihuilu ja barokkioboe sekä barokkitrumpetti ovat eri soittimia kuin modernit vastineensa.

Aloititte myös festivaalitoiminnan Vantaalla.  Minkälaista ohjelmistoa festivaalilla esitetään?

Vantaan musiikkijuhlilla esitetään kaikkea, mitä periodisoittimilla ja laulamalla voidaan esittää. Vaikka kaikkea ei voida esittää joka vuosi, niin vuoden 2010 teemana oli runsaus ja laaja-alaisuus, musiikkia yli tuhannen vuoden ajalta. Liikkeelle lähdettiin 1700-kansanperinteesta ja jo samana päivänä liikuttiin ranskalaisen barokin ja nykymusiikin maailmoissa; mukana oli klassista, romantiikkaa, varhaista italialaista, polyfoniaa, kirkkomusiikkia, maallisia lauluja ym.

Vuoden 2011 festivaalin teemana ovat näppäilysoittimet sekä sormin että plektroilla soitettuna.

 

 

Markku Luolajan-Mikkola

Markku Luolajan-Mikkola opiskeli sellonsoittoa Arto Noraksen ja Seppo Laamasen johdolla Sibelius-Akatemiassa. Hän suoritti diplomitutkinnon vuonna 1983. Mielenkiinto barokkimusiikkia kohtaan vei hänet Hollantiin, missä hän opiskeli viola da gamban soittoa Wieland Kuijkenin ja barokkisellon soittoa Jaap ter Lindenin johdolla Haagin Kuninkaallisessa Konservatoriossa. Hän suoritti jatkotutkinnot molemmissa soittimissa.

Markku Luolajan-Mikkola on esiintynyt sekä kamarimuusikkona että omin resitaalein. Hän on ollut alusta saakka mukana Phantasm-gambakvartetissa ja soittaa lisäksi useissa muissa kokoonpanoissa. Hän on kiinnostunut myös vanhoille soittimille sävellettystä nykymusiikista ja on kantaesittänyt viola da gamballa parikymmentä uutta sävellystä.
YLE:n musiikkitoimittajat valitsivat Markku Luolajan-Mikkolan toteuttaman ranskalaiseen barokkimusiikkiin keskittyneen poikkeuksellisen laajan Gambaa!-konserttisarjan "vuoden 2003 musiikkiteoksi". Vuonna 2010 hän ideoi Soitto kotiin -kotikonserttisarjan Helsingin Juhlaviikoille.

Markku Luolajan-Mikkola on tehnyt yli kolmekymmentä soolo- ja kamarimusiikkilevytystä, ja ne ovat saaneet kriitikoilta innostuneen vastaanoton. Levytykset ovat saatavina Alba, AVIE, BIS, Simax, Channel Classics, Decca, Linn Records, Toccata Classics ja GMN levymerkeillä. Gramophone-palkinto myönnettiin Phantasm-kvartetin Henry Purcell: Fantasies for viols -levytykselle vuonna 1997 ja Orlando Gibbons: Consort for viols -levytykselle vuonna 2004. Ne on myös huomioitu Diapason d'or, Choc du monde, Gramophone-lehden Editor's Choice ja Rondo lehden Kuukauden levy -tunnustuksilla. Markku Luolajan-Mikkolan soololevytyksistä Marin Marais'n musiikkia sisältävälle Trang-levylle on myönnetty Janne-palkinto sekä YLEN:n tunnustuspalkinto, ja Jupiter-levy on mainittu Helsingin Sanomien Vuoden parhaat levytykset -luetteloinnissa. Uutta musiikkia historiallisille soittimille sisältävälle Gamba Nova CD:lle myönnettiin vuoden 2008 klassinen Emma-palkinto.
Markku Luolajan-Mikkola toimi Suomen Solistiyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2003-2008. Suomalaisen barokkiorkesterin sekä Vantaan musiikkijuhlien taiteellisena johtajana hän aloitti vuonna 2010. Hänen perustamansa Lu-Mi Strings Oy teettää barokkijousisoittimia ja välittää niitä ympäri maailmaa.

www.phantasm.org.uk
www.lumi-strings.fi

 

 

Viimeksi päivitetty 16.01.2012 18:26