Vantaan musiikkijuhlista sanottua

"Kiitos konsertista ja myös taksikuljetuksesta, nerokas palvelu."
- Eevi Kuokkanen

Soitto kotiin -konserteista sanottua

"Konsertti oli just sellanen kuin odotin. Soittajat olivat vapautuneita ja yleisö myös.
Syntyi intiimi vuorovaikutus esiintyjien ja yleisön välille. Vapaaehtoisena yleisö lahjoitti Naisten Pankki-rahastoon ammatin melkein kolmelle naiselle. Hyvää jatkoa kotisoitoille! "Ihana idea, palattu unohdettuun käytäntöön" kuten Maija Hurri, Vantaan kaupunginvaltuutettu, kokosi konsertin päätöspuheessaan."
- Leena Romu, kotonaan 8.8. järjestetystä Soitto kotiin -konsertista 

Arvostelut

”Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilchin viulullaan johtama Suomalainen barokkiorkesteri loihti seitsemän muusikon voimin valloittavia tehoja.”

- Veijo Murtomäki, Vuodenajat uusiksi, Helsingin Sanomat 10.8.2011

”Kun [Shiobhán Armstrong] helisytteli soitintaan, soitolla tuntui olevan yhteys tarujen saaren muinaisten harpunsoittajien myyttiseen maailmaan. -- Sirolla ja lempeän kauniilla äänellään [Róisin] Elsafty koristeli melodioiden joka kaarta ja käännettä ilmeikkäillä kuvioilla, joissa oli hyvin vanhakantainen, joskus hieman orientaaliseltakin kuulostava sävy.”

- Hannu-Ilari Lampila, Irlantilainen harppu vei tarujen saarelle, Helsingin Sanomat 10.8.2011


”Kahdella luutullaan [Thomas C.] Boysen ja [Thor-Harald] Johnsen punoivat kuin silkkinauhasta tehtyjä hienonhienoja, kirkkaita polyfoniakudoksia. Luutut keskustelivat taidokkaissa kaanon-kuluissa ja innostuivat ponnekkaaseen tanssiriemuun. -- [Rolf] Lislevandin barokkikitaran tanssilliset kuviot etenivät aaltoliikkeinä, lähestyen tai loitoten. -- Tunsi joutuvansa tasaisesti rullaavan rytmipyörteen syleilyyn. Tummasointisen teorbin harmoniakulut ja tanssipoljennot olivat mystisen kaunis kokemus”

- Hannu-Ilari Lampila, Barokkikitara soi kohisevaa taikaa, Helsingin Sanomat 11.8.2011

”[Jan Van] Elsacker hallitsee vaikuttavasti varhaisbarokin impulsiivisen, tunteesta toiseen heittelehtivän laulutyylin korukuvioineen ja muine tehoineen. Hän tuntui ilmaisevan Orfeuksen murhetta kuin spontaanisti ja antautui äkillisten tunteiden valtaan niin mieleltään kuin ruumiiltaan.”

- Hannu-Ilari Lampila, Orfeuksen tuska liikutti kuulijoita, Helsingin Sanomat 12.8.2011

”Englantilainen sopraano Julia Doyle kuuluu mainostekstien sarjaan ”maailma tarvitsee esikuvia”. Hänessä yhdistyvät ainutlaatuinen ääni ja barokin esityskäytäntöjen täydellinen osaaminen. Doyle on itsekin kuin barokkisoitin: suu liikkuu, mutta ääni tulee koko ”kaikukopasta” puhtaana, pehmeänä, kertomisillaan vietellen. -- Retrospect trio viritti tason korkeaksi avajaissonaatillaan nro 7. Viulistit hengittivät samaa ilmaa, viola da gamba vuorotteli milloin viuluja replikoivana, milloin cembalon continuo-kumppanina.”

- Annamari Salmela, Julia Doyle on barokin kuningatar, Helsingin Sanomat, 13.8.2011

”[Tan Longjian –kvartetin] Esityksiä leimasi täsmällinen ja seremoniallinen ylväys, johon värähtelevä ja huojahteleva kuviointi toi suurta kiihkeyttä.”

- Jukka Isopuro, Kiinalainen kiihkeä ylväys, Helsingin Sanomat, 14.8.2011

”Taidokkaan [Phantasmin] esityksen paradoksi on se, että vastakarvaankin kulkeva musiikki kuulostaa myötäkarvaiselta. Niinpä Lawesin sarjat, consortit, c-molli ja d-molli tiuhaksi ahtautuvine käänteineen olivat silkkaa jännittävää nautintoa.”

- Jukka Isopuro, Gamban vaaraa ja nautintoa, Helsingin Sanomat, 15.8.2011

Viimeksi päivitetty 16.08.2011 13:26