Haydn ja Schubert
Kaksi jousikvartettoa
Haydn–Schubert
FiBO Players:
Irma Niskanen, viulu
Hannu Vasara, viulu
Laura Kajander, alttoviulu
Lea Pekkala, sello
"Schöne Welt, wo bist du?" (Kaunis maailma, missä olet?) Näillä sanoilla alkaa Friedrich von Schillerin runo Kreikan jumalat. Runon pohjalta Franz Schubert (1797–1828) sävelsi vuonna 1819 liedinsä Strophe aus Schillers Die Götter Griechenlands, jonka avauksen suora lainaus päätyi helmikuussa 1824 valmistuneeseen jousikvartettoon, joka sai lisänimen Rosamunde. Tätä kvartettoa kuvataan usein intiimiksi, haikeaksi ja nostalgiseksi. Mutta mitä menetettyä aikaa se suree, millaista kadotettua maailmaa se yrittää pitää hengissä musiikin muistin kautta?
1800-luvun vaihteessa yli 225 000 asukkaan Wien oli saksankielisen Euroopan suurin ja nopeimmin kasvava keskus. Vanhat, hierarkkiset ja jäykät rakennelmat natisivat uusien, poliittisten ja kaupallisten vaatimusten paineiden alla. Murroksen aikana musiikki (ja muusikkous!) toimi sosiaalisena liimana. Se oli aina ja joka tilanteessa poliittisesti korrektia ja hyväksyttyä – olivathan lähes poikkeuksetta kaikki vanhan aateliston edustajat itse keisaria myöten taitavia muusikoita ja musiikin tukijoita. Aatelisten, wannabe-aatelisten ja myöhemmin porvarillisten amatöörimuusikoiden määrän kasvu 1770-luvulta alkaen toi mukanaan ennennäkemättömän kotona esitettävän, pienimuotoisen ja puolijulkisen musiikin arvostuksen ja kysynnän. Yleisön ja esittäjien symbioosi oli liki täydellinen. Kamarimusiikin kukoistuskausi kesti noin puoli vuosisataa, jonka aikana kehittyivät ensimmäiset ammattimaiset jousikvartetit. Rosamunde-kvartetto syntyi tämän ajanjakson lopussa. Schubert omisti teoksensa sen kantaesittäneelle Ignaz Schuppanzighille, Wienin merkittävimmälle kvartettisoittajalle ja Beethovenin luottoviulistille. Prinssi Lichnowskin ja kreivi Razumovskin tilauksista Schuppanzigh kokosi kaupungin ansioituneimmat soittajat ”Euroopan hienoimmiksi jousikvarteteiksi”. Eikä kyse ollut yksittäisistä konserteista, vaan kokoonpanot olivat ylhäisön palveluksessa palkkoineen, eläkkeineen ja muine etuuksineen.
Toiseenkin konsertissa esitettävään kvartettoon liittyy Habsburgien valtakunnan vanha aatelissuku. Kreivi Erdödy tilasi 1797 jousikvartettokokoelman lajin isältä Joseph Haydnilta (1732–1809). Tilauksesta kehkeytyi monien mielestä Haydnin laajan kamarimusiikkituotannon kruununjalokivi eli opus 76. Erdödyn kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kreivi sai pitää teosten erikoisoikeudet kahden vuoden ajan, ja opus julkaistiin yleisölle 1799, tasan kymmenen vuotta ennen säveltäjän kuolemaa.
Samoina vuosina samassa kaupungissa alle kolmekymmentävuotias Ludwig van Beethoven säveltää ensimmäiset kvartettonsa (op. 18). Wienin esikaupungissa Franz Schubert on vielä taapero, joka aloittaa ensimmäiset viulutuntinsa vasta muutaman vuoden päästä. Habsburgien imperiumin keskustassa kamarimusiikki kukoistaa, ja siitä iloitsevat ja elävät niin harrastajat kuin ammattilaisetkin soittajista julkaisijoihin ja soitinrakentajiin. Kultakausi on kuitenkin jo kääntynyt laskuun, eikä Schubert koskaan saa tilaisuutta kunnolla kokea kulttuuria, johon hän oli syntynyt. Schuppanzighin kvartetin kantaesittämä Rosamunde jäi ainoaksi kvartetoksi, jonka julkista esitystä säveltäjä sai seurata elämänsä aikana.
Kesto: 1 t (ei väliaikaa)